Lääketiedot
- Kauppanimi: Tenofovir
- Vaikuttava aine: Tenofoviiridisoproksiilifumaraatti
- Valmistaja: Gilead Sciences, Inc.
Vaikuttava aine tenofoviiridisoproksiilifumaraatti
Tenofoviiridisoproksiilifumaraatti on tenofoviirin aihiolääke. Tenofoviiri on nukleotidianalogi, jolla on antiviraalista vaikutusta HIV-1:tä ja hepatiitti B -virusta vastaan. Suun kautta ottamisen jälkeen tenofoviiridisoproksiilifumaraatti muuttuu tenofoviiriksi, joka siirtyy soluihin ja fosforyloituu aktiiviseksi metaboliitiksi, tenofoviiridifosfaatiksi. Tämä metaboliitti kilpailee luonnollisen deoksiadenosiinitrifosfaatin kanssa pääsystä viruksen DNA:han. DNA:han liityttyään se aiheuttaa DNA-ketjun ennenaikaisen päättymisen ja estää viruksen DNA:n synteesin jatkumisen, mikä heikentää HIV:n ja HBV:n lisääntymiskykyä.
Antiviraalinen vaikutus riippuu riittävän solunsisäisen tenofoviiridifosfaattipitoisuuden säilymisestä, joten lääkkeen säännöllinen ottaminen on tehokkaan hoidon kannalta tärkeää. Tenofoviiri poistuu pääasiassa munuaisten kautta glomerulussuodatuksella ja aktiivisella tubulaarisella erityksellä. Siksi munuaistoiminta on otettava huomioon ennen hoitoa ja sen aikana. Tenofoviirialtistus voi suurentua potilailla, joiden munuaistoiminta on heikentynyt, ja annosväliä voidaan joutua muuttamaan. Tenofoviiridisoproksiilifumaraatti voi myös vaikuttaa joidenkin potilaiden luuntiheyteen, etenkin pitkäaikaisessa hoidossa tai jos potilaalla on osteoporoosi, aiempia luunmurtumia, munuaistubulusten toimintahäiriö tai muita luusairauksien riskitekijöitä.
Käyttöaiheet
Tenofoviria käytetään:
- HIV-1-infektion hoitoon osana muiden asianmukaisten lääkkeiden kanssa toteutettavaa antiretroviraalista yhdistelmähoitoa.
- HIV:n lisääntymisen estämiseen ja virusmäärän pienentämiseen HIV-infektiota sairastavilla.
- Immuunijärjestelmän toiminnan ylläpitämiseen ja palauttamiseen, kun se sisältyy tehokkaaseen HIV-hoito-ohjelmaan.
- Kroonisen hepatiitti B -virusinfektion hoitoon soveltuvilla aikuis- ja lapsipotilailla.
- HBV:n lisääntymisen estämiseen ja jatkuvan viruksen aiheuttaman maksavaurion vähentämiseen.
HIV-1-infektion hoidossa Tenofoviria on käytettävä osana asianmukaista usean antiretroviraalisen lääkkeen hoito-ohjelmaa eikä ainoana HIV-lääkkeenä. Täydellinen hoito-ohjelma valitaan aiemman hoidon, resistenssiprofiilin, munuaistoiminnan, samanaikaisten sairauksien ja muiden lääkkeiden perusteella. Kroonisessa hepatiitti B:ssä hoidon kesto riippuu virologisesta hoitovasteesta, maksan toiminnasta, maksasairauden vaiheesta, aiemmasta hoidosta ja yksilöllisistä kliinisistä tekijöistä. Potilaat, joilla on sekä HIV- että HBV-infektio, vaativat erityistä huomiota, sillä hoidon on muodostettava tehokas HIV-hoito-ohjelma ja samalla säilytettävä riittävä teho hepatiitti B:tä vastaan.
Pelkkää tenofoviiridisoproksiilifumaraattia 300 mg ei pidä sekoittaa kiinteäannoksisiin yhdistelmävalmisteisiin, jotka sisältävät tenofoviirin lisäksi jotakin muuta antiretroviraalista ainetta. HIV:n tavanomaisissa suun kautta otettavissa altistusta edeltävän estohoidon (PrEP) hoito-ohjelmissa käytetään yleensä tenofoviiridisoproksiilifumaraattia yhdessä emtrisitabiinin kanssa eikä Tenofovir 300 mg -valmistetta yksittäisenä vaikuttavana aineena.
Hoito-ohjelmat ja annostus
Tavanomainen annos aikuisille ja vähintään 35 kg painaville potilaille on 300 mg tenofoviiridisoproksiilifumaraattia kerran vuorokaudessa. HIV-1-infektion hoidossa yksi 300 mg:n tabletti otetaan kerran vuorokaudessa osana täydellistä antiretroviraalista yhdistelmähoitoa. Myös kroonisen hepatiitti B:n tavanomainen aikuisten annos on 300 mg kerran vuorokaudessa. Tabletti voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman ruokaa, ja se tulisi ottaa mieluiten suunnilleen samaan aikaan joka päivä tasaisen antiviraalisen vaikutuksen ja hyvän hoitoon sitoutumisen tukemiseksi. HIV-hoito on yleensä pitkäaikaista, kun taas kroonisen hepatiitti B:n hoidon kesto määritetään yksilöllisesti virologisen hoitovasteen, maksan tilan ja muiden kliinisten tekijöiden perusteella.
Munuaistoiminta on arvioitava ennen hoitoa ja sitä on seurattava hoidon aikana, sillä tenofoviiri poistuu ensisijaisesti munuaisten kautta. Aikuisilla, joiden kreatiniinipuhdistuma on vähintään 50 ml/min, voidaan yleensä käyttää tavanomaista annostusta 300 mg kerran vuorokaudessa. Jos munuaistoiminta on heikentynyt, annosten välistä aikaa voidaan joutua pidentämään. Potilaat, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta tai jotka saavat hemodialyysihoitoa, tarvitsevat yksilöllisen annostuksen. Potilaat eivät saa koskaan suurentaa annosta, ottaa ylimääräisiä tabletteja, muuttaa annosväliä tai lopettaa hoitoa ilman lääkärin ohjetta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun Tenofoviria käytetään kroonisen hepatiitti B:n hoitoon, sillä hoidon äkillistä lopettamista voi seurata hepatiitin merkittävä paheneminen.
Käyttösuositukset
Ota Tenofoviria täsmälleen lääkärin määräyksen mukaisesti ja suunnilleen samaan aikaan joka päivä. Säännöllinen käyttö on tärkeää, sillä annosten unohtuminen voi lisätä virusten lisääntymistä ja HIV-hoidon aikana edistää resistenssin kehittymistä. Tabletti voidaan yleensä ottaa ruoan kanssa tai ilman ruokaa. Jos potilaalla esiintyy pahoinvointia tai vatsavaivoja, lääkkeen ottaminen aterian yhteydessä voi olla helpompaa. Huolehdi riittävästä nesteytyksestä, ellei terveydenhuollon ammattilainen ole neuvonut rajoittamaan nesteiden käyttöä muun sairauden vuoksi. Käy kaikilla sovituilla seurantakäynneillä, joilla arvioidaan antiviraalista hoitovastetta, munuaisten ja maksan toimintaa sekä muita olennaisia laboratorioarvoja.
Kun Tenofoviria määrätään HIV-1-infektion hoitoon, myös kaikki muut hoito-ohjelmaan kuuluvat antiretroviraaliset lääkkeet on otettava täsmälleen annettujen ohjeiden mukaisesti. Tenofoviria ei saa käyttää yksinään täydellisenä HIV-hoitona. Kerro hoitavalle terveydenhuollon ammattilaiselle ennen hoidon aloittamista kaikista käyttämistäsi resepti- ja itsehoitolääkkeistä, vitamiineista, ravintolisistä ja rohdosvalmisteista. Kroonisen hepatiitti B:n hoitoon Tenofoviria käyttävien potilaiden ei pidä lopettaa hoitoa vain siksi, että he voivat hyvin tai laboratoriotulokset ovat parantuneet. HBV:n lisääntyminen voi kiihtyä uudelleen hoidon lopettamisen jälkeen, ja hepatiitti voi pahentua merkittävästi.
Unohtunut annos
Jos unohdat ottaa Tenofovir-annoksen, ota se heti muistaessasi, ellei seuraavan annoksen ajankohta ole jo lähellä. Jos seuraava annos on otettava pian, jätä unohtunut tabletti väliin ja jatka tavanomaisen annostusaikataulun mukaisesti. Älä ota kahta tablettia samanaikaisesti tai ylimääräistä annosta korvataksesi unohtuneen tabletin. Toistuva annosten unohtaminen voi heikentää antiviraalista tehoa ja HIV-hoidossa edistää resistenssin kehittymistä. Jos potilas unohtaa lääkkeensä usein, hänen tulee keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa hoitoon sitoutumista tukevista keinoista.
Varotoimet
Kerro terveydenhuollon ammattilaiselle ennen Tenofovir-hoidon aloittamista munuaissairaudesta, heikentyneestä munuaistoiminnasta, osteoporoosista, aiemmista luunmurtumista, maksasairaudesta, kroonisesta hepatiitti B:stä, HIV-infektiosta ja kaikista parhaillaan käyttämistäsi lääkkeistä. Tenofoviiridisoproksiilifumaraatti voi aiheuttaa uuden tai pahenevan munuaisten vajaatoiminnan, johon voi liittyä seerumin kreatiniinipitoisuuden suurenemista, munuaisten proksimaalisten tubulusten toimintahäiriöitä ja harvinaisissa tapauksissa Fanconin oireyhtymä. Siksi munuaistoiminta on arvioitava ennen hoitoa ja sitä on seurattava hoidon aikana. Kroonista munuaissairautta sairastavilta potilailta voidaan joutua seuraamaan myös seerumin fosfaattipitoisuutta. Munuaisia mahdollisesti vaurioittavia lääkkeitä, erityisesti suurina annoksina tai toistuvasti käytettäviä tulehduskipulääkkeitä ja muita munuaistoksisia aineita, on käytettävä varoen, sillä ne voivat lisätä munuaiskomplikaatioiden riskiä.
Tenofoviiridisoproksiilifumaraatti voi pienentää luuntiheyttä. Jatkuva luukipu, luunmurtumat, raajakipu tai selittämätön lihasheikkous on arvioitava lääketieteellisesti, varsinkin jos epäillään myös munuaistubulusten toimintahäiriötä. HIV-status on selvitettävä ennen kroonisen hepatiitti B:n Tenofovir-hoidon aloittamista, sillä pelkkä Tenofovir ei ole riittävä hoito-ohjelma HIV-1-infektiota sairastavalle. Potilaiden, joilla on samanaikainen HIV- ja HBV-infektio, tulee saada Tenofoviria vain osana asianmukaista antiretroviraalista yhdistelmähoitoa. Hepatiitti B voi pahentua vaikeasti hoidon lopettamisen jälkeen, joten maksan toimintaa ja muita asianmukaisia laboratorioarvoja voidaan joutua seuraamaan useiden kuukausien ajan hoidon päättymisen jälkeen.
Käyttö raskauden aikana
Tenofoviiridisoproksiilifumaraatin käytöstä antiretroviraalisessa hoidossa on runsaasti kliinistä kokemusta, myös raskauden aikana. HIV-infektiota sairastaville raskaana oleville tehokkaan antiretroviraalisen hoito-ohjelman jatkaminen on tärkeää äidin terveyden kannalta ja HIV:n lapseen tarttumisen riskin pienentämiseksi. HIV:n hoitoon perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tulee arvioida koko hoito-ohjelma. Kroonisessa hepatiitti B:ssä päätös Tenofovir-hoidon aloittamisesta tai jatkamisesta raskauden aikana riippuu äidin maksasairaudesta, HBV-virusmäärästä, aiemmasta hoidosta ja mahdollisesta lapseen tarttumisen riskistä.
Raskaana olevien, raskautta suunnittelevien tai raskautta epäilevien potilaiden tulee kertoa asiasta terveydenhuollon ammattilaiselle, eikä hoitoa saa lopettaa ilman lääkärin ohjetta. Imetystä koskevat suositukset riippuvat HIV-statuksesta, hoidon syystä, äidin virussuppressiosta, paikallisista hoitosuosituksista ja yksilöllisistä olosuhteista. Päätöksestä on siksi keskusteltava asianmukaisen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Mahdolliset haittavaikutukset
Kuten kaikki lääkkeet, Tenofovir voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Kaikki potilaat eivät kuitenkaan niitä saa. Yleisiä haittavaikutuksia voivat olla pahoinvointi, ripuli, oksentelu, vatsavaivat, ilmavaivat, päänsärky, huimaus, väsymys, heikotus ja ihottuma. Jotkin ruoansulatuskanavan oireet ovat voimakkaimmillaan hoidon alkuvaiheessa ja voivat lievittyä elimistön sopeutuessa lääkkeeseen. Laboratoriokokeissa voidaan havaita myös muutoksia, joita potilas ei itse huomaa välittömästi. Siksi säännöllinen seuranta on tärkeää pitkäaikaisen hoidon aikana.
- Yleiset haittavaikutukset: pahoinvointi, ripuli, oksentelu, vatsavaivat, ilmavaivat, päänsärky, huimaus, väsymys, heikotus ja ihottuma.
- Munuaisiin liittyvät vaikutukset: seerumin kreatiniinipitoisuuden suureneminen, munuaistoiminnan heikkeneminen, munuaisten proksimaalisten tubulusten toimintahäiriö tai harvinaisissa tapauksissa Fanconin oireyhtymä.
- Luustoon liittyvät vaikutukset: luuntiheyden pieneneminen, luukipu, lihasheikkous tai lisääntynyt alttius luunmurtumille potilailla, joilla on muita riskitekijöitä.
- Maksaan liittyvät riskit: hepatiitti B:n paheneminen Tenofovir-hoidon lopettamisen jälkeen kroonista HBV-infektiota sairastavilla potilailla.
- Vakavat oireet, jotka vaativat lääketieteellistä arviointia: virtsamäärän huomattava väheneminen, turvotus, jatkuva oksentelu, voimakas tai jatkuva luukipu, selittämätön lihasheikkous, hengitysvaikeudet, kasvojen tai nielun turpoaminen tai vakava ihoreaktio.
Kaikista vaikeista, jatkuvista tai epätavallisista oireista on keskusteltava terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Jotkin kliinisesti merkittävät haittavaikutukset, erityisesti munuaisten poikkeavuudet, saatetaan havaita ensin laboratoriokokeissa eikä oireiden perusteella. Siksi sovittuja veri- ja virtsakokeita ei pidä jättää väliin.
Tenofoviiridisoproksiilifumaraatin yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa
Tenofoviirilla voi olla yhteisvaikutuksia munuaistoimintaan vaikuttavien tai samankaltaisten munuaisten eritysreittien kautta poistuvien lääkkeiden kanssa. Munuaistoksisten lääkkeiden samanaikainen tai äskettäinen käyttö voi lisätä munuaisten vajaatoiminnan riskiä. Esimerkkejä ovat tietyt aminoglykosidiantibiootit sekä suurina annoksina tai toistuvasti käytettävät tulehduskipulääkkeet. Aktiivisesta tubulaarisesta erityksestä kilpailevat lääkkeet voivat myös vaikuttaa tenofoviirin tai toisen lääkkeen pitoisuuteen. Jos tällaisia yhdistelmiä ei voida välttää, potilaat, joilla on munuaisiin liittyviä riskitekijöitä, saattavat tarvita tavallista tiheämpää seurantaa.
Tenofoviria ei tavallisesti pidä käyttää yhdessä sellaisen toisen lääkkeen kanssa, joka sisältää jo tenofoviiridisoproksiilifumaraattia, tenofoviirialafenamidia tai muuta samaa antiviraalista ainesosaa sisältävää lääkemuotoa, ellei kyseistä yhdistelmää ole nimenomaisesti määrätty. Samanaikainen käyttö didanosiinin kanssa voi lisätä didanosiinialtistusta ja siihen liittyvien haittavaikutusten riskiä. Tietyt tehostetut antiretroviraaliset hoito-ohjelmat ja eräät hepatiitti C:n hoidossa käytettävät lääkkeet voivat lisätä tenofoviirialtistusta, mikä saattaa lisätä munuaistoiminnan ja haittavaikutusten seurannan tarvetta. Anna terveydenhuollon ammattilaiselle aina täydellinen luettelo käyttämistäsi lääkkeistä, ravintolisistä ja rohdosvalmisteista ennen hoidon aloittamista tai muuttamista.
Analogit & rinnakkaisvalmisteet
Sama vaikuttava aine (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti — kansainvälisiä esimerkkejä)
- Tenvir 300 mg— 300 mg tenofoviiridisoproksiilifumaraattia sisältävät tabletit, joita käytetään HIV-1-infektion ja kroonisen hepatiitti B:n antiviraaliseen hoitoon
- Viread 300 mg — tenofoviiridisoproksiilifumaraattia sisältävät tabletit HIV-1-infektion ja kroonisen hepatiitti B:n hoitoon
- Tenohep 300 mg — tenofoviiridisoproksiilifumaraattia sisältävät tabletit, joita käytetään osana antiretroviraalista hoitoa ja kroonisen hepatiitti B:n hoitoon
- Tenof 300 mg — suun kautta otettava tenofoviiridisoproksiilifumaraattivalmiste pitkäaikaiseen antiviraaliseen hoitoon
- Tenfoclear 300 mg — tenofoviiridisoproksiilifumaraattia sisältävät tabletit, joita käytetään HIV:n ja hepatiitti B:n hoitoon kliinisten käyttöaiheiden mukaisesti
Lääkeanalogit (eri vaikuttava aine, sama hoitotarkoitus)
- Tenofoviirialafenamidi — tenofoviirin aihiolääke, jota käytetään HIV:n ja kroonisen hepatiitti B:n hoitoon yleensä pienempinä annoksina kuin tenofoviiridisoproksiilifumaraattia
- Entekaviiri — nukleosidianalogi, jota käytetään kroonisen hepatiitti B:n pitkäaikaiseen hoitoon
- Lamivudiini — nukleosidianalogi, jota käytetään HIV:n antiretroviraalisessa yhdistelmähoidossa ja tietyissä hepatiitti B:n hoito-ohjelmissa
- Emtrisitabiini + tenofoviiridisoproksiilifumaraatti — kiinteäannoksinen antiviraalinen yhdistelmä HIV:n hoitoon ja suun kautta toteutettavaan altistusta edeltävään estohoitoon (PrEP)
- Emtrisitabiini + tenofoviirialafenamidi — kiinteäannoksinen antiretroviraalinen yhdistelmä, jota käytetään tietyissä HIV:n hoito- ja ehkäisyohjelmissa
(Hoidon valinta riippuu käyttöaiheesta, HIV- tai HBV-statuksesta, munuaistoiminnasta, resistenssiprofiilista, aiemmasta antiviraalisesta hoidosta, samanaikaisesti käytettävistä lääkkeistä ja lääketieteellisestä arviosta.)
Säilytys
Säilytä Tenofovir kontrolloidussa huoneenlämmössä lääkkeen mukana toimitettujen ohjeiden mukaisesti ja suojaa tabletit liialliselta kuumuudelta ja kosteudelta. Säilytä tabletit alkuperäispakkauksessa tiiviisti suljetussa astiassa ja vältä pitkäaikaista altistumista suoralle auringonvalolle tai kosteille olosuhteille. Älä käytä tabletteja pakkaukseen merkityn viimeisen käyttöpäivämäärän jälkeen. Ei lasten ulottuville eikä näkyville. Sallitut tilapäiset lämpötilapoikkeamat voivat vaihdella markkinoilla olevien pakkausmuotojen välillä, joten pakkaukseen merkittyjä säilytysohjeita on aina noudatettava.
Asiakaskokemus – Mitä on odotettavissa
Tenofovir ei yleensä aiheuta välitöntä fyysistä tunnetta, joka osoittaisi hoidon tehoavan. HIV-1-infektion hoidossa tehoa arvioidaan ensisijaisesti seuraamalla HIV-virusmäärää ja tarvittaessa immuunijärjestelmän tilaa. Kun Tenofovir sisältyy täysin tehokkaaseen antiretroviraaliseen hoito-ohjelmaan ja sitä otetaan säännöllisesti, virusten lisääntymisen pitäisi vähentyä asteittain ja pysyvä virussuppressio voidaan saavuttaa. Immuunijärjestelmän toiminnan muutokset tapahtuvat vähitellen, eikä hyvä vointi tarkoita, että hoito voidaan lopettaa. Joillakin potilailla esiintyy hoidon alussa tilapäistä pahoinvointia, ruoansulatuskanavan vaivoja, päänsärkyä, huimausta tai väsymystä, kun taas toiset havaitsevat vain vähän hoitoon liittyviä oireita tai eivät lainkaan oireita.
Kroonisessa hepatiitti B:ssä hoitovastetta arvioidaan HBV-DNA-pitoisuuden, maksaentsyymien ja muiden kliinisten ja laboratorioparametrien avulla eikä potilaan voinnissa ilmenevien välittömien muutosten perusteella. HBV:n lisääntymisen estäminen voi vähentää jatkuvaa maksavauriota, mutta säännöllinen seuranta on edelleen tarpeen hoitovasteen arvioimiseksi ja hoidon tarvittavan keston määrittämiseksi. Pitkäaikaisessa hoidossa voidaan joutua seuraamaan myös munuaistoimintaa ja tietyillä potilailla luuston terveyttä. Tenofovir pitää virusten lisääntymistä hallinnassa, mutta ei poista HIV:tä elimistöstä. Potilaiden tulee jatkaa hoitoa niin kauan kuin terveydenhuollon ammattilainen suosittelee.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä Tenofovir sisältää?
Tenofovir sisältää 300 mg tenofoviiridisoproksiilifumaraattia, joka on HIV-1:tä ja hepatiitti B -virusta vastaan vaikuttava nukleotidikäänteiskopioijaentsyymin estäjä.
Mihin Tenofoviria käytetään?
Tenofoviria käytetään osana HIV-1-infektion antiretroviraalista yhdistelmähoitoa ja kroonisen hepatiitti B:n hoitoon.
Kuinka usein Tenofoviria otetaan?
Tavanomainen aikuisten annos on 300 mg kerran vuorokaudessa. Jos munuaistoiminta on heikentynyt, annosväliä voidaan joutua pidentämään terveydenhuollon ammattilaisen määrittämällä tavalla.
Voidaanko Tenofoviria käyttää yksinään HIV:n hoitoon?
Ei. Tenofovir on yksi HIV-hoidon osa, ja sitä on käytettävä yhdessä muiden asianmukaisten antiretroviraalisten lääkkeiden kanssa.
Voidaanko Tenofovir ottaa ruoan kanssa?
Kyllä. Tenofoviiridisoproksiilifumaraatti 300 mg voidaan yleensä ottaa ruoan kanssa tai ilman ruokaa. Tabletin ottaminen suunnilleen samaan aikaan joka päivä voi auttaa ylläpitämään säännöllistä hoitorutiinia.
Käytetäänkö Tenofovir 300 mg -valmistetta yksinään HIV:n ehkäisyyn?
Tavanomaisissa suun kautta otettavissa altistusta edeltävän estohoidon ohjelmissa tenofoviiridisoproksiilifumaraatti yhdistetään yleensä toiseen antiretroviraaliseen lääkkeeseen, kuten emtrisitabiiniin. Yhtä vaikuttavaa ainetta sisältävää Tenofovir 300 mg -valmistetta ei pidä pitää näitä kiinteäannoksisia PrEP-yhdistelmiä vastaavana valmisteena.
Markkinoiden paras Tenofovir-tarjous verkossa
Voit nyt ostaa Tenofoviria verkkoapteekistamme. Jos etsit parasta paikkaa Tenofovirin tai muiden tenofoviiridisoproksiilifumaraattia sisältävien lääkkeiden tilaamiseen, olet tullut oikeaan paikkaan.
Apteekkimme edut:
- Luottamuksellisuus. Useimmat ihmiset haluavat pitää hoitonsa yksityisenä. Kun tilaat Tenofovirin verkosta, vältät tarpeettomat kasvokkain käytävät keskustelut.
- Hinta. Tenofovirin ostaminen verkosta tarjoaa kätevän tavan vertailla hoitokustannuksia ja valita sopiva ostovaihtoehto.
- Määrä. Pitkäaikainen antiviraalinen hoito voi edellyttää lääkkeen jatkuvaa saatavuutta. Tarvittavan määrän tulee vastata terveydenhuollon ammattilaisen suosittelemaa hoitosuunnitelmaa.
- Helppous. Verkosta tilaaminen voi helpottaa pitkäaikaislääkkeiden saatavuutta ja vähentää tarpeetonta matkustamista asianmukaisen lääketieteellisen seurannan jatkuessa.
- Tiedot. Verkkosivustoltamme löydät tietoa Tenofovirin annostuksesta, mahdollisista haittavaikutuksista, varotoimista, yhteisvaikutuksista sekä HIV:n ja kroonisen hepatiitti B:n hoidosta.
Teemme kovasti töitä tarjotaksemme parasta mahdollista asiakaspalvelua ja varmistaaksemme, että lääkkeemme auttavat potilaita saavuttamaan tavoitellun hoitovaikutuksen.
